Kiertotaloudesta kaupungeiksi

  ”Jätehuollossa on kyllä paljon kehitettävää ja esimerkiksi meidän usean kiinteistön keskitetty jätekeräyspiste kaipaa uudistamista”, todettiin heti ensimmäisissä tapaamisissa Turun Teknologiakiinteistöjen kanssa, kun kysyimme kestävään kehitykseen liittyviä haasteita. Tätä haastetta aloimme jumpata. On ollut ideointia, yritystapaamisia, työpaja ja pienimuotoinen kysely Werstaalla työskenteleville. Me kieppiläiset olemme googlanneet ja saaneet ideoita mm. pääkaupungista asti Kalasataman kokemuksista ja HSY:ltä.   Haasteena jätehuollon fiksussa toteuttamisessa tuntuu olevan kokonaisuuden hallinta. Jos rakennusten suunnittelussa on jätehuolto jäänyt liian vähälle huomiolle, niin haastavaa siitä on toimivaa saada. Jätekeräyspaikat ovat usein sotkuisia ja keräysastioiden merkinnät sekavia. On turhaa tyhjennystrafiikkia.  Jätehuollon palvelut ovat kaiken kaikkiaan pirstaloituneet. Jätehuolto on erillinen osa muuta toimintaa.  Keskusteluissa ...

"Kestävä kehitys on myös sosiaalisesti kestävää" Yksi mielenkiintoisimmista kiertotaloutta edistävän  Kieppi-hankkeen  aikana Turussa toteutettavista piloteista kohdistuu hävikkiruuan hyödyntämiseen sosiaalista kestävyyttä tukevalla tavalla. Ruokahävikin vähentämiseen tähtäävä pilotti toteutetaan HKScanin ja Operaatio Ruokakassin yhteistyönä. Tästä pilotista olemme erityisen innoissamme sen takia, että vaikka tässä kenenkään liikevaihto ei kasva, niin sillä on myönteisiä sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia. HKScanin pääkonttori sijaitsee Turun Tiedepuiston alueella ja siksi heidän kanssaan oli luontevaa käynnistää keskustelut kiertotalouteen linkittyvistä mahdollisuuksista. He nimesivät oitis henkilöstömyymälänsä yhdeksi kohteeksi, jossa ruokahävikin minimoimista voisi tehostaa. Ratkaisuksi haluttiin löytää HKScanin yritysarvojen mukainen toteutustapa. Lähdimme kartoittamaan mahdollisia yhteistyötahoja ja löysimme yhteistyökumppaniksi Operaatio Ruokakassi Ry:n, joka on turk...

  Näkymä Tiedepuistolta kohti keskustaa. Turun Tiedepuisto kehittyy vauhdilla. Viimeisten noin 7 vuoden aikana sinne on investoitu yli miljardilla eurolla niin yksityistä kuin julkistakin rahaa. Eikä vauhti hyydy, vaan tulossa on Kupittaan ja Itäharjun yhdistävän Tiedepuiston keskustan kilpailu, suunnitellaan Tunnin junaa ja tehdään raitiotien toteutussuunnitelmaa. Kun Tiedepuiston alue rakentuu, niin samalla se muuttuu ekologisesti kestävämmäksi uusimpien rakentamisen ja infran ratkaisujen myötä. Entä arjen pienet ratkaisut? Voiko yritysten toimintaympäristö, niiden liiketoiminta ja ihmisten kokoiset ratkaisut kehittyä ison kuvan kanssa rinta rinnan? Voiko kiertotalous ja jakamistalous toteutua Tiedepuistossa? Kokemuksemme mukaan voi, mutta sen eteen pitää tehdä sinnikästä kehittämistyötä ja siinä pitää hiukan tuupata toimijoita. Me Turku Science Park Oy:ssä olemme kokeilleet nyt kehitystuupparin roolia Tiedepuiston alueen kehittämisessä. Kumppanuustoiminta ei synny itsestään Vuod...

Alkuvuodesta 2020 Sari Lahokoski etsi Linnan Marenki -yritykselleen uutta toimitilaa, mikä soveltuisi elintarvikkeiden valmistamiseen. Hän otti yhteyttä Espoon kaupunkiin luettuaan Keran alueen kehittämisestä ja kiertotaloudesta. Lahokoskelle ehdotettiin yhteydenottoa Keran halleilla jo toimivaan Is it cooking -yritykseen tilojen mahdollisesta yhteiskäytöstä. Jo muutaman päivän päästä Lahokoski kävi tutustumassa tiloihin, ja noin kuukauden päästä hän aloitti yritystoiminnan Keran halleilla, missä Sari Lahokoski ja Is it cooking -yrityksessä toimiva Teemu Kirjavainen jakavat vuokratilan. Teemu Kirjavainen ja Sari Lahokoski työskentelevät Espoon Kerassa yhteiskäyttöisessä elintarviketilassa.  Vuonna 2017 pääkaupunkiseudulla oli 1,2 miljoonaa m² tyhjää toimistotilaa, mikä on vajaakäyttöasteena Euroopan korkeimpia. Useissa tyhjissä toimistorakennuksissa on myös isot keittiötilat, mutta ainoastaan keittiön vuokraaminen on kiinteistön omistajalle harvoin kannattavaa, ja silloinkin tilat ...

Tekstin on kirjoittanut Chris Holtslag Helsieni-yrityksestä. Helsieni sijaitsee Espoon Kerassa ja toteuttaa siellä parhaillaan yhtä 6Aika KIEPPI -hankkeen piloteista. Pilotin havaintoja ja tuloksia tullaan jakamaan blogissa lähikuukausina, tämänkertaisessa kirjoituksessa kuvaillaan Keran alueen virtoja alueellisen kompostoinnin näkökulmasta. The Kera area in Espoo, Finland is developing a cluster of food production and processing activities. In the circular economy there is no concept of “waste”, everything is food for something. Organic materials are used to regenerate natural systems by returning them to the soil to become food for plants again. Energy is used as little as possible and as much as possible from renewable sources.  Composting   Currently in Espoo most of the industrial biowaste generated by food businesses like microgreen growers or breweries is collected and transported to a municipal waste management facility where it is mixed with household biowaste (kitche...

Urbaani ruuantuotanto – mitä se on? Urbaani ruuantuotanto on kaupungissa tapahtuvaa kestävää ruuantuotantoa, tutummalta nimeltään kaupunkiviljely. Urbaaniin ruuantuotantoon sisältyy myös lihan tuotanto kaupungissa. Kaupunkiviljely nähdään positiivisena asiana, kuka nyt ei haluisi syödä suoraan omasta puutarhasta tai kodin läheisyydestä? Kaupunkiviljelyllä on todettu olevan paljon hyötyjä terveydellisten vaikutusten lisäksi. Se pienentää pakkausjätettä, vaatii lyhyempiä kuljetusmatkoja ja käyttää vähemmän vettä kuin perinteinen ruuantuotanto. Kaupungeissa kaupunkiviljely toimii osana hulevesien hallintaa ja poistaa ilmansaasteita.   Parhaimmillaan kaupunkiviljely on asukkaita yhdistävä tapa tuottaa ruokaa ja lisätä yhteisöllisyyttä! Tämä on toki outo konsepti suomalaiselle, mutta eikö kuulostakin hyvältä? Tutuin kaupunkiviljelyn muoto Suomessa on siirtolapuutarhat, mutta kaupunkiviljely on paljon muutakin! Suomessa tutuin ruuantuotannon tuotantotapa on perinteinen peltoviljely. ...

Haluan varoitella lukijaa heti tähän alkuun, että tämä blogiteksti ei välttämättä ole täysin koherentti ja se ei välttämättä etene koko aikaa ihan loogisesti. Lisäksi siinä käsitellään pariakin teemaa, joilla tiedän olevan linkit toisiinsa, mutta ne eivät ole vielä ihan kirkastuneet minulle.  Halusin kuitenkin kirjoittaa hieman tekstiä ajankohtaisista asioista, joita pyörittelemme tällä hetkellä KIEPPI -hankkeessa vaikkei sen sisältämät pointit olisikaan täysin 'valmista kamaa'. Tämä blogi kuvaa myös sitä, että kehittämisessä ja siihen liittyvässä muutosprosessissa asiat eivät ole millään tavalla selkeitä ja koherentteja vaan joudumme itsekin hapuilemaan ja oppimaan koko ajan. Ja näinhän sen kuulukin olla: jos jokin kehitettävä asia olisi jo alussa täysin selkeä kokonaisuus, niin se olisi jo tehty historiassa eikä sitä kannattaisi enää uudestaan keksiä. Olemme siis KIEPPI -hankkeessa oikeilla raiteilla ja uuden äärellä ainakin tämän väitteen perusteella :) Ja lopultahan asiat a...