Kiertotaloudesta kaupungeiksi

Tekstin on kirjoittanut Chris Holtslag Helsieni-yrityksestä. Helsieni sijaitsee Espoon Kerassa ja toteuttaa siellä parhaillaan yhtä 6Aika KIEPPI -hankkeen piloteista. Pilotin havaintoja ja tuloksia tullaan jakamaan blogissa lähikuukausina, tämänkertaisessa kirjoituksessa kuvaillaan Keran alueen virtoja alueellisen kompostoinnin näkökulmasta. The Kera area in Espoo, Finland is developing a cluster of food production and processing activities. In the circular economy there is no concept of “waste”, everything is food for something. Organic materials are used to regenerate natural systems by returning them to the soil to become food for plants again. Energy is used as little as possible and as much as possible from renewable sources.  Composting   Currently in Espoo most of the industrial biowaste generated by food businesses like microgreen growers or breweries is collected and transported to a municipal waste management facility where it is mixed with household biowaste (kitchen scraps)

Urbaani ruuantuotanto – mitä se on? Urbaani ruuantuotanto on kaupungissa tapahtuvaa kestävää ruuantuotantoa, tutummalta nimeltään kaupunkiviljely. Urbaaniin ruuantuotantoon sisältyy myös lihan tuotanto kaupungissa. Kaupunkiviljely nähdään positiivisena asiana, kuka nyt ei haluisi syödä suoraan omasta puutarhasta tai kodin läheisyydestä? Kaupunkiviljelyllä on todettu olevan paljon hyötyjä terveydellisten vaikutusten lisäksi. Se pienentää pakkausjätettä, vaatii lyhyempiä kuljetusmatkoja ja käyttää vähemmän vettä kuin perinteinen ruuantuotanto. Kaupungeissa kaupunkiviljely toimii osana hulevesien hallintaa ja poistaa ilmansaasteita.   Parhaimmillaan kaupunkiviljely on asukkaita yhdistävä tapa tuottaa ruokaa ja lisätä yhteisöllisyyttä! Tämä on toki outo konsepti suomalaiselle, mutta eikö kuulostakin hyvältä? Tutuin kaupunkiviljelyn muoto Suomessa on siirtolapuutarhat, mutta kaupunkiviljely on paljon muutakin! Suomessa tutuin ruuantuotannon tuotantotapa on perinteinen peltoviljely. Mite

Haluan varoitella lukijaa heti tähän alkuun, että tämä blogiteksti ei välttämättä ole täysin koherentti ja se ei välttämättä etene koko aikaa ihan loogisesti. Lisäksi siinä käsitellään pariakin teemaa, joilla tiedän olevan linkit toisiinsa, mutta ne eivät ole vielä ihan kirkastuneet minulle.  Halusin kuitenkin kirjoittaa hieman tekstiä ajankohtaisista asioista, joita pyörittelemme tällä hetkellä KIEPPI -hankkeessa vaikkei sen sisältämät pointit olisikaan täysin 'valmista kamaa'. Tämä blogi kuvaa myös sitä, että kehittämisessä ja siihen liittyvässä muutosprosessissa asiat eivät ole millään tavalla selkeitä ja koherentteja vaan joudumme itsekin hapuilemaan ja oppimaan koko ajan. Ja näinhän sen kuulukin olla: jos jokin kehitettävä asia olisi jo alussa täysin selkeä kokonaisuus, niin se olisi jo tehty historiassa eikä sitä kannattaisi enää uudestaan keksiä. Olemme siis KIEPPI -hankkeessa oikeilla raiteilla ja uuden äärellä ainakin tämän väitteen perusteella :) Ja lopultahan asiat a

Päivänkakarat Hiedanrannan syötävässä puistossa kesäisenä päivänä Olemme jo pitkään puhuneet KIEPPI-hankkeen Tampereen osatoteutuksen parissa, että olisi hyvä kertoa myös ulkomaailmalle, miten toteutamme hanketta Tampereen asiantuntijoiden kesken. Aika usein hankkeiden julkaisut kertovat itse hankkeen toteuttamisen sisällöistä, piloteista, yhteistyökumppanien työstä tms., mutta harvemmin näkee puhuttavan siitä, MITEN hanketta toteutetaan. Kun olemme kertoneet omista toimintatavoistamme muille, olemme usein saaneet myös ulkopuolisilta ja kollegoilta kehotuksen kertoa menetelmistämme lisää esimerkiksi blogin muodossa. Allekirjoittanut on hakenut ja toteuttanut elämässään kymmeniä ympäristöön, kiertotalouteen ja kehitysyhteistyöhön liittyviä hankkeita, jopa sen verran paljon, että jonkinlainen rutiini ja toisaalta ehkä myös ne pinttyneet vanhat tavat alkavat olemaan omassa tekemisessä läsnä. Tässä hankkeessa ehdoton onneni on ollut, että toinen hanketta täällä toteuttava kollega

Sofia Tuominen toimii Turun seudun elinkeinoyhtiössä, Turku Science Park Oy:ssä KIEPPI -hankkeen Kiertotalous- ja yrityskumppanuusasiantuntijana. Turun Tiedepuistossa toteutetaan KIEPPI-hanketta muun muassa partnerointimallilla, jossa autetaan alueen avaintoimijoita löytämään yrityskumppaneita, jotka tarjoavat ja kehittävät ratkaisuja kestävän kehityksen ja kiertotalouden teemoihin liittyen. Toimet voivat olla pieniä tai suuria arkipäiväisiä tekoja. Partnerointimallissa tuodaan uusi tapa toimia kaupunkikehittämisen saralle ja sovellamme sitä innolla. Vastaava toimintamalli on jo todettu hyödylliseksi meriteollisuudessa, jossa Maritime Accelerator -nimellä kulkeva kiihdytysohjelma on lähdössä käyntiin jo kolmatta kertaa. Parin ensimmäisen vuoden aikana olemme etsineet ratkaisuja suurille merialan toimijoille innovatiivisilta kasvuyrityksiltä ja tuoneet ratkaisuja eri toimialoilta. Maritime Accelerator -ohjelmassa tunnistetaan suurten meritoimialan yritysten haasteita, jo

... kun saamme tehdä kehittämistä näissä maisemissa (eli rakkaudentunnustus Hiedanrannalle) Hiedanrannassa sijaitseva Lielahden kartanon puisto on täynnä upeita, vanhoja puita. Kädet eivät ylettyneet puun ympäri, kokeilin. Kävimme 11.6.2020 kolleegani Tommi Halosen kanssa Hiedanrannassa, virallisesti tutustumassa Tyyppaamon tiloihin, joita haaveilemme urbaanin ruoantuotannon pilottien kotipaikaksi KIEPPI-hankkeessa. Samalla kävimme imemässä itseemme Hiedanrannan taianomaista fiilistä. Alla kuvakooste allekirjoittaneen mielestä parhaista paloista (ja myönnettäköön, olen haaveillut Hiedanrannassa työskentelystä vuodesta 2016, kun pääsin olemaan kehittämisen ensiaskeleissa mukana edellisen työni puitteissa. Tämä on siis rehellinen rakkaudentunnustus Hiedanrantaa kohtaan).  Graffiti taideteoksia vanhojen tehdasrakennusten seinillä Sähköautojen latauspiste kartanon edustalla. Jo saapuessa voi aistia, että täällä tehdään asiat eri tavalla. Tulijaa ottavat vastaan upeat