Taustoja, tuloksia ja pilottien helmiä 6Aika Kieppi-hankkeen matkalta kohti kestävää Hiedanrantaa, Keraa ja Turun Tiedepuistoa

Miksi Kieppi-hanke toteutettiin?

Kun Kieppiä, 6Aika Kestävien kaupunginosien kumppanuusmalli -hanketta, valmisteltiin kirjoituspöytien ääressä, elettiin vuotta 2018. Tai, ei sitä pelkästään pöytien ääressä itsekseen kirjoiteltu vaan kaupunkien kehittäjäihmisten kanssa yhdessä ja erityisesti niitä ihmisiä haastatellen, joiden työtä hankkeella aiottiin tukea niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta. Aika pitkäksi venyneen hankehakuvaiheen jälkeen toiminta aloitettiin Turussa elokuussa 2019 ja Tampereella sekä Espoossa kolmisen kuukautta myöhemmin. Yhteiselle toteuttamiselle oli aikaa vajaa kaksi vuotta. Tavoitteena oli luoda kumppanuusmalli kestävän kaupunginosan kehittämiselle ja erityisesti kierto- ja jakamistaloutta edistävälle kaupunginosalle.

Kumppanuusmallin lisäksi (ja aineistoksi sen pohjalle) lupasimme kiepauttaa pari pilottikierrosta, joissa 45 yritystä toisi markkinoille uuden tai aiemmasta versiosta merkittävästi kehitetyn vähähiilisyyttä edistävän tuotteen tai materiaalin, syntyisi 45 yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistävää uutta ratkaisua ja 50 yritystä toteuttaisi vähähiilisyyttä edistäviä demonstraatiota.  Turkulaiset lupasivat lisäksi 7 de minimistuen alaista kumppanuutta eli yrityksiä, joiden palvelujen kehitettäisiin hankkeesta suoraan.  Tämä kaikki sen takia, että haluttiin nopeuttaa kaupunkien hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista, osallistaa työhön mahdollisimman moni taho ja saada sillä aikaan uutta liiketoimintaa.   

Kaikki, jotka ovat toteuttaneet usean toteuttajan yhteisprojekteja, ymmärtävät että alkuun pääseminen kestää. Niin kesti meilläkin. Kyse oli kuitenkin kolmessa eri kaupungissa tehtävästä kehittämisestä eli käytännössä kolmen organisaation eri ihmisistä, joiden tuli tehdä työtä yhdessä. Kahden kaupunkiorganisaation ja yhden seudullisen elinkeinoyhtiön näkökulmissa on eroa heidän ydintehtävistäänkin johtuen. Allekirjoittanut oli joukosta ainoa, joka oli ollut hanketta valmistelemassa. Voitte siis uskoa, että välillämme on ollut useita keskusteluja ja kriittisiä pohdintoja siitä, mitä olemmekaan oikeasti tekemässä. Vaikka intohimoja ja kriittisyyttä on ilmennyt, niin aina olemme toimineet hyvässä hengessä.

Tämän vähän pitkäksi venyneen taustoituksen jälkeen skipataan monivivahteinen konsulttihankintaprosessi, käynnistyneet pilotoinnit, kolmen kuukauden jatkoajan hakeminen ja COVID19 pandemia. Hypätään hankkeen tuloksiin, siihen mitä olemme saaneet aikaan ja nostetaan esiin hanketyöntekijöiden mielestä parhaat pilotit.  

Kiepin tulokset numeroina

Nyt kun vielä on pari kuukautta hankeaikaa jäljellä, niin hankkeen tuella 12 yritystä on tuonut markkinoille uuden tai aiemmasta versiosta merkittävästi kehitetyn vähähiilisyyttä edistävän tuotteen tai materiaalin. Yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistäviä ratkaisuja on syntynyt 18 ja 31 yritystä on toteuttanut vähähiilisyyttä edistäviä demonstraatiota.  Välitöntä de minimistuen alaista tukea on saanut yhteensä 8 yritystä, joista yksi kahteen pitkäkestoiseen kehittämiskokonaisuuteen.  Tavoitelukumääriä emme kaikkia saavuttaneet, mutta kokonaisuus huomioon ottaen, olemme itse ja läheisimmät sidosryhmämme tyytyväisiä.

Pilotoinnit voi karkeasti jakaa 6Aika -hankkeissa tuttuihin nopeisiin kokeiluihin (Tampere 6 kpl ja Espoo 7 kpl), puolivälinkrouvin kehittämisprosesseihin (Tampere 5, Espoo 4 ja Turku 3) ja pidempikestoisiin kehittämiskumppanuuksiin (Tampere 6, Espoo 4 ja Turku 7 kpl). Tämä jako ei ole tarkka, mutta kuvaa sitä, että kaupunkien strategisiin tavoitteisiin pitää pyrkiä monen tasoisilla ja -kestoisilla teoilla myös projekteissa. Kaikilla teoilla on merkitystä. Yrityksille yhdellä pilotoinnilla voi olla aivan ratkaiseva liiketoiminnallinen merkitys.

Raportoitavien mittarien lisäksi meillä on ollut noin 400 erilaista aktiviteettia kaupunkitoimijoiden, yritysten ja korkeakoulujen edustajien kanssa, joissa heitä on verkotettu toisiin toimijoihin, sparrattu liiketoimintansa kehittämisessä ja evästetty kiertotalouden nivomisessa toimintaansa. Uskallamme siis väittää, että Kiepin vaikutukset ovat kauaskantoisia.

Kaupunkien pilottien helmet

Mitkä sitten ovat projektia toteuttaneiden ihmisten omat suosikit hankkeen helmiksi? Kaupunkien projektitiimit saivat mainita kolme.

Tampereen helmet hankintojen kehittämisessä, rikastamisniityillä ja kumppanuusmalliajattelussa kaupunkiorganisaatiossa

Tamperelaiset kollegat ovat erityisen ylpeitä siitä, että ovat kehittäneet kiertotalouden mukaisia kriteerejä ST mallin mukaiseen isoon katuhankintaan yhdessä yritysten kanssa. Kollegat mainitsevat jopa ryhtyneensä rakastamaan tätä nykyä julkisia hankintoja. Erittäin hyvä mittari.   

Toinen helmi on ollut yhteistyö Villi Vyöhyke ry:n kanssa kestävien ja terveyttä edistävien sini-viherrakenteiden pilotissa. On rikastettu olemassa olevaa kasvikantaa uuden kaupunginosan viheralueilla sen sijaan, että sinne istutettaisiin ulkomaisia lajikkeita. Käytännössä tämä tapahtuu keräämällä siemeniä ja taimia talteen ja perustamalla alueelle rikastamisniityn, jonne kerätyt kasvit on istutettu ja jossa niiden kantaa monistetaan vuosien ajan, kunnes kasvien kanta on monistunut ja niistä riittää kasveja istutettavaksi esim. niityille ja katoille. Villi Vyöhykkeen pilotissa kehitetty rikastamisniitty-konsepti on laajentunut hankkeen aikana myös Turun Skanssiin.  

Siemenpankin keräys vesitornin kupeesta

Kolmas helmi on koko kumppanuusmallitoiminnan idea levittäminen kaupungin sisällä sekä Hiedanrannan kehitysyhtiössä. Kiertotaloushaasteita ei ratkaista yksin kaupungeissa, vaan siihen tarvitaan uudenlaisia ja syvempiä kumppanuuksia, joita kaupunkien vielä pitää harjoitella. Yhteistyössä pitää ymmärtää sekä omat tarpeet, reunaehdot että oma haluttu trooli, kuin myös kumppanin (esim. yrityksen) toimintaympäristö ja tarpeet. 

Kuten Tampereen tiimin esiin nostamista helmistä voidaan nähdä, niin Tampereella piloteissa toimittiin niin strategisella kuin operatiivisella tasolla.

Espoolaiset onnistuivat Kiertotalouskeskuksessa, jakamistalouden palveluissa sekä biomassojen selvittämisessä

Espoolaiset nostivat helmien joukkoon Kiertotalouskeskuksen edistämisen Keran alueelle. Oleellista oli löytää yhteinen tahto ja tekeminen sen eteen, että Kierrätyskeskus jatkaisi Keran alueella ja, että toimintaa laajennettaisiin nykyisestä, jolloin samaan paikkaan yhdistyisi myös HSY:n sorttiasema ja myöhemmässä vaiheessa myös muita kiertotalouden toimijoita. Espoolaiset pilotoivat Kierrätyskeskuksen kanssa myös uudenlaisia palveluja (Noutoboksi ja Omatoimimuuttajapalvelu). 

Toisena onnistumisena he pitävät jakamistalouden selvitystä ja siihen liittyneiden pilottien kokonaisuutta, jossa testattiin asukkaille suunnattuja jakamistalouden palveluja. Kokeilujen avulla haluttiin edistää jakamistalouden liiketoimintamalleja, tuoda espoolaisten arkeen uusia jakamistalouteen perustuvia palveluja ja oppia espoolaisten tarpeista ja kiinnostuksesta jakamistalouteen.

Kolmantena helmenä Espoossa pidetään ensimmäistä kertaa tehtyä biomassakartoitusta. Tarkoituksena on kartoittaa Espoon merkittävimmät biomassat ja niiden nykytila, sekä lisäksi ehdotukset siitä miten materiaalit kiertäisivät nykyistä paremmin kiertotalouden mukaisesti.

Turussa keskityttiin yrityksiin ja kiinteistöjen omistajiin kiertotalouden edistäjinä

Turussa Tiedepuistossa Kieppi-hankkeella alkuun saatetuista teoista ehdottomasti kirkkain helmi on Turun Teknologiakiinteistöjen kanssa aloitettu Jussinaukion kehittäminen kooten yli 10 yrityksen ja organisaation ekosysteemi sitä tekemään. Jussinaukiosta tulee hieno kokonaisuus uudenlaisine viherrakenteineen ja kestävämmän kehityksen materiaaleineen kuin myös T&K&I alustana. Keskeinen tavoite on kehittää aukiota niin, että siellä voi viihtyä niin vapaa-ajalla kuin työaikana työskennellen läppärin kanssa. Tätä toivovat myös kaupunkilaiset sekä alueella työskentelevät ja opiskelevat, joille Tiedepuiston ja Jussinaukion kehittämisestä tehtiin kysely.

HKScanin ruokahävikkihaaste ratkaistiin yhdistämällä heidät Operaatio Ruokakassin kanssa. Yhteistyö lähti heti hyvin käyntiin ja meille hankeihmisille tämä pilotti on erityisen tärkeä, koska siinä käynnistettiin myös sosiaalisesti kestävä ratkaisu. Hyvän mielen määrä oli palkitsevaa.

Kolmantena helmenä turkulaiset pitävät Ekotorin toimintakonseptin ja erityisesti myymälätoiminnan uudistamistyön innoittamista sen alkumetreillä. Benchmarkkauksen ja pidetyn työpajan ohella verkotettiin Ekotoria uusiin kumppanuuksiin.

Turkulaisen elikeinoyhtiön ratkaisu keskittyä Tiedepuiston palvelujen ja ympäristön kehittämiseen kiertotaloutta edistäen tuotti hyvin hedelmää ja sai alueen yritykset hyvin mukaan.

Pilottien hyöty

Kaupungeille Kiepin toiminnan ja pilottien suurin hyöty on kiertotaloutta edistävän osaamisen sekä kumppanuuksien lisääntymisessä.

Yritysten näkökulmasta arvokasta oli uudet leadit eri kaupunkeihin ja toisiin yrityksiin, kehittämisyhteistyö ja pääsy erilaisiin konsortioihin sekä apu esimerkiksi sijoittautumispaikkojen etsimisessä.

Kuten näistä muutamista pilottihelmistä ja osatoteutusten erilaisista painotuksista nähdään, niin parin vuoden projektilla voidaan sekä nopeasti kokeilla asioita että käynnistää pidempiä kehityskaaria ja kumppanuuksia. Voidaan tehdä konkreettisia tekoja ja ohjata ajattelua sekä asenteita uusille urille. Korostettakoon sanaa ohjata, koska suoranainen muuttaminen on haastavaa lyhyehkössä projektissa, jos muutenkin. Kiertotalouden mukaisemmat kaupunginosat ovat kehityksensä alkumetreillä ja näitä Kiepin kaltaisia projekteja tarvitaan jatkossa lisää.  

Hanketta toteuttaneet työntekijät uskaltavat sanoa yhteensä noin 60 vuoden projektikokemuksella, että Kieppi on ollut vaikuttava hanke niin strategisella kuin operatiivisella tasolla juuri siksi, että siinä on tehty asioita erilaisilla lentokorkeuksilla.

 

Blogin on kirjoittanut Aino Ukkola, Turku Science Park Oy:n projektipäällikkö Kieppi-hankkeessa yhdessä muiden Kieppi-kollegoiden kanssa.