Kiertotaloudesta kaupungeiksi

Miksi Kieppi-hanke toteutettiin? Kun Kieppiä, 6Aika Kestävien kaupunginosien kumppanuusmalli -hanketta, valmisteltiin kirjoituspöytien ääressä, elettiin vuotta 2018. Tai, ei sitä pelkästään pöytien ääressä itsekseen kirjoiteltu vaan kaupunkien kehittäjäihmisten kanssa yhdessä ja erityisesti niitä ihmisiä haastatellen, joiden työtä hankkeella aiottiin tukea niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta. Aika pitkäksi venyneen hankehakuvaiheen jälkeen toiminta aloitettiin Turussa elokuussa 2019 ja Tampereella sekä Espoossa kolmisen kuukautta myöhemmin. Yhteiselle toteuttamiselle oli aikaa vajaa kaksi vuotta. Tavoitteena oli luoda kumppanuusmalli kestävän kaupunginosan kehittämiselle ja erityisesti kierto- ja jakamistaloutta edistävälle kaupunginosalle. Kumppanuusmallin lisäksi (ja aineistoksi sen pohjalle) lupasimme kiepauttaa pari pilottikierrosta, joissa 45 yritystä toisi markkinoille uuden tai aiemmasta versiosta merkittävästi kehitetyn vähähiilisyyttä edistävän tuotteen tai mat...

Tekstin on kirjoittanut Chris Holtslag Helsieni Oy:stä, joka on kiertotalouteen perustuva, osterivinokkaita paikallisesti tuottava yritys Espoon Kerassa. Helsieni toteutti 6Aika KIEPPI -hankkeessa pilotin Kerassa sijaitsevien panimoiden olutmäskin hyödyntämisestä osana osterivinokkaiden kasvualustaa.  Helsieni is a circular urban mushroom farm located in the Kera area in Espoo. Helsieni currently produces oyster mushrooms on a substrate of straw and coffee grounds which are pasteurized for a second time before inoculation with mushroom spawn. In 2020, as a part of 6Aika KIEPPI project Nopeat kokeilut, Helsieni initiated a trial using beer mash or spent brewer’s grains as a substrate for growing oyster mushrooms. The goal was to find out if the locally available spent brewer’s grains would be suitable as a supplement in our mushroom production process. The potential benefits that were identified would be higher yields in mushroom production and reduced need for transporting heavy ma...

  Ihan ensiksi lienee syytä kysyä tunnetko Jussinaukion? On hyvin mahdollista, että kuljet (normioloissa) jopa päivittäin ristiin rastiin Jussinaukiota tietämättä, että alueella on jo tovin ollut nimikin. Jussinaukio on Tiedepuiston sydämessä sijaitseva piha-alue, joka levittäytyy Vierailukeskus Joen ympärille – EduCityltä Tykistökadulle ja Joukahaisenkadulta sateenkaariportaita alas Lemminkäisenkadulle. Työmaakontteja ja -telineitä, pyörätelineitä, pieni terassi, vähän taidetta, paljon asfalttia ja betonilaattaa. Ehkä myös kaksi kirsikkapuuta. Kuulostaako tutummalle? Kannustan seuraamaan aluetta tarkemmalla silmällä jatkossa, koska Jussinaukio syntyy pian uudelleen. Kestävästi ja yhteistyössä useiden kehitysorientoituneiden yritysten kanssa. Jussinaukion kehittämisen myötä saamme kokeilla monia uusia ratkaisuja ensimmäisinä Kokonaisuutta suunnittelee maisema-arkkitehtitoimisto Loci ja ensimmäisenä muutos tulee näkymään BioCityn edustalla ravintolan terassialueella, jossa työt alka...

  ”Jätehuollossa on kyllä paljon kehitettävää ja esimerkiksi meidän usean kiinteistön keskitetty jätekeräyspiste kaipaa uudistamista”, todettiin heti ensimmäisissä tapaamisissa Turun Teknologiakiinteistöjen kanssa, kun kysyimme kestävään kehitykseen liittyviä haasteita. Tätä haastetta aloimme jumpata. On ollut ideointia, yritystapaamisia, työpaja ja pienimuotoinen kysely Werstaalla työskenteleville. Me kieppiläiset olemme googlanneet ja saaneet ideoita mm. pääkaupungista asti Kalasataman kokemuksista ja HSY:ltä.   Haasteena jätehuollon fiksussa toteuttamisessa tuntuu olevan kokonaisuuden hallinta. Jos rakennusten suunnittelussa on jätehuolto jäänyt liian vähälle huomiolle, niin haastavaa siitä on toimivaa saada. Jätekeräyspaikat ovat usein sotkuisia ja keräysastioiden merkinnät sekavia. On turhaa tyhjennystrafiikkia.  Jätehuollon palvelut ovat kaiken kaikkiaan pirstaloituneet. Jätehuolto on erillinen osa muuta toimintaa.  Keskusteluissa ...

"Kestävä kehitys on myös sosiaalisesti kestävää" Yksi mielenkiintoisimmista kiertotaloutta edistävän  Kieppi-hankkeen  aikana Turussa toteutettavista piloteista kohdistuu hävikkiruuan hyödyntämiseen sosiaalista kestävyyttä tukevalla tavalla. Ruokahävikin vähentämiseen tähtäävä pilotti toteutetaan HKScanin ja Operaatio Ruokakassin yhteistyönä. Tästä pilotista olemme erityisen innoissamme sen takia, että vaikka tässä kenenkään liikevaihto ei kasva, niin sillä on myönteisiä sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia. HKScanin pääkonttori sijaitsee Turun Tiedepuiston alueella ja siksi heidän kanssaan oli luontevaa käynnistää keskustelut kiertotalouteen linkittyvistä mahdollisuuksista. He nimesivät oitis henkilöstömyymälänsä yhdeksi kohteeksi, jossa ruokahävikin minimoimista voisi tehostaa. Ratkaisuksi haluttiin löytää HKScanin yritysarvojen mukainen toteutustapa. Lähdimme kartoittamaan mahdollisia yhteistyötahoja ja löysimme yhteistyökumppaniksi Operaatio Ruokakassi Ry:n, joka on turk...

  Näkymä Tiedepuistolta kohti keskustaa. Turun Tiedepuisto kehittyy vauhdilla. Viimeisten noin 7 vuoden aikana sinne on investoitu yli miljardilla eurolla niin yksityistä kuin julkistakin rahaa. Eikä vauhti hyydy, vaan tulossa on Kupittaan ja Itäharjun yhdistävän Tiedepuiston keskustan kilpailu, suunnitellaan Tunnin junaa ja tehdään raitiotien toteutussuunnitelmaa. Kun Tiedepuiston alue rakentuu, niin samalla se muuttuu ekologisesti kestävämmäksi uusimpien rakentamisen ja infran ratkaisujen myötä. Entä arjen pienet ratkaisut? Voiko yritysten toimintaympäristö, niiden liiketoiminta ja ihmisten kokoiset ratkaisut kehittyä ison kuvan kanssa rinta rinnan? Voiko kiertotalous ja jakamistalous toteutua Tiedepuistossa? Kokemuksemme mukaan voi, mutta sen eteen pitää tehdä sinnikästä kehittämistyötä ja siinä pitää hiukan tuupata toimijoita. Me Turku Science Park Oy:ssä olemme kokeilleet nyt kehitystuupparin roolia Tiedepuiston alueen kehittämisessä. Kumppanuustoiminta ei synny itsestään Vuod...

Alkuvuodesta 2020 Sari Lahokoski etsi Linnan Marenki -yritykselleen uutta toimitilaa, mikä soveltuisi elintarvikkeiden valmistamiseen. Hän otti yhteyttä Espoon kaupunkiin luettuaan Keran alueen kehittämisestä ja kiertotaloudesta. Lahokoskelle ehdotettiin yhteydenottoa Keran halleilla jo toimivaan Is it cooking -yritykseen tilojen mahdollisesta yhteiskäytöstä. Jo muutaman päivän päästä Lahokoski kävi tutustumassa tiloihin, ja noin kuukauden päästä hän aloitti yritystoiminnan Keran halleilla, missä Sari Lahokoski ja Is it cooking -yrityksessä toimiva Teemu Kirjavainen jakavat vuokratilan. Teemu Kirjavainen ja Sari Lahokoski työskentelevät Espoon Kerassa yhteiskäyttöisessä elintarviketilassa.  Vuonna 2017 pääkaupunkiseudulla oli 1,2 miljoonaa m² tyhjää toimistotilaa, mikä on vajaakäyttöasteena Euroopan korkeimpia. Useissa tyhjissä toimistorakennuksissa on myös isot keittiötilat, mutta ainoastaan keittiön vuokraaminen on kiinteistön omistajalle harvoin kannattavaa, ja silloinkin tilat ...